sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Laiskimus!

On tainnut laiskimus-matonen iskeä meikäläiseen, kun en saa aikseksi kirjoitella tänne mitään. Jutun aiheita olis vaikka muille jakaa, mutta mistä revin ajana? Iltaisin kun lapset on laitettu nukkumaan, olis aikaa, mutta tuntuu että aivokapasitetti on niin käytetty silloin, ettei mitään järkevää tekstiä saa aikaiseksi...
Nyt kun esikoinen leikkii ylhäällä ja kuopuksen sain nukahtamaan päikkäreille, niin päätin et nyt on pakko ottaa kone käteen ja kirjoitella kuulumisia.

Perjantaina vihdoin sain aikseksi ruveta tapetoimaan eteisen keskeneräistä seinää, ja nyt se on melkein valmis. Katotaan pääsiskö vielä tämän kirjoituksen jälkeen tapetoimaan.

Oikealle jää vaatekaappi, sen päältä puuttuu pari palaa tapettia. Eli ei enää paljon!

Yläkerran aula ja porraskäytäväkin on pikkuhiljaa saanut väri ja tapettia pintaansa. Homma jäi rakennusvaiheessa kesken kun portaat tuli. Hankalan työskentelypaikan takia on jäänyt ihan viimeisiksi hommiksi (meillä alkaa olemaan valmista!!!)

Vasemman puoleinen seinä tapetoitiin samalla tapetilla millä koko muukin aula on tapetoitu. Ja kiitos kaverin idean, porrasseinä sai maalia pintaansa. Alunperin siihenkin piti tulla tapettia, mutta se mihin raja olis laitettu, niin sitä ei keksitty. Sitten ajattelin seinän valkoiseksi, kunnes tajusin että valkoiset valokuvakehykset (joita meinaan laittaa seinälle) ei tule näkymään valkoiselta seinältä. Keksinkin että seinä maalataan samalla harmaalla mitä on jo olohuoneessa ja keittiössä (Tikkurilan Pro Grey-värikartasta sävy 1923) ja päälle Tikkurilan Taika helmiäislasyyri hopean sävyisenä. Lasyyrin tuputtelin seinälle sienen palasella. Oon tosi tyytyväinen tulokseen! 


Hämyisää tunnelmaa kylppäristä. Mutta kylppärissä on kalusteet saatu paikalle, ja vielä kun saatais hana paikalle! Pian pääsen valloittamaan kylppärini purkkien ja purnukoiden kanssa. Vihdoin!



Isäntä on viikonlopun työmatkalla, joten oli keksittävä mitä tänään tehtäisiin. Kävimme sitten Ruissalossa ihailemassa isoja tammia, ja syömässä lounas Honkapirtillä. Ei olla ennen käyty pirtillä, mutta siellähän on ollut remontti (ja on edelleen) ja vähän oli vielä keskeneräinen tunnelma. Keittiö kun ei ole vielä valmis. Mutta hyvältä se hernari ja letut maistui kertisastioista. Pitää mennä keväällä sinne uudelleen, kun keittiökin on valmis!
(Vink vink, munkit, hernari ja pannari on heidän hittituotteita)



2 kommenttia:

  1. Mulla on ihan sama juttu, iltaisin kun lapset saa nukkumaan niin voisi bloggailla, mutta takki ihan tyhjä jo siinävaiheessa, eikä jaksa.

    Hienolta näyttää teillä. :)

    VastaaPoista
  2. Jee, ihan loppusuoralla ootte. Respect! Porraskäytävä lienee vaatinut hieman temppuilua :)

    Toivottavasti tulevalla viikolla treffataan lenkkeilyn merkeissä!

    VastaaPoista

Kivaa kun jätät kommenttia minulle!