perjantai 31. maaliskuuta 2017

Ei oo totta!

Näköjään työelämän ja bloggaamisen yhdistäminen ei toimi mulla. Ei vaan ole ollut aikaa taikka energiaa tulla tänne, vaikka niin intoa puhkuen viime kuussa kävin moikat heittämässä! Huoh! Ideoita olis kyllä vaikka mitä, mutta nojatuolin pohja vie aina voiton.

Flunssainen minä on nukkunut viime yönä suht koht pitkät unet, ja nyt rauhallisella aamulla valmistaudutaan päiväkoti- ja työpäivään!

Mukavaa vkonloppua!
(Muista vkoloppuna Turun Messukeskuksessa Piha ja Puutarhamessut!)


perjantai 10. helmikuuta 2017

Hengissä ollaan!


Heipä hei pitkästä aikaa!

Tammikuu meni ja katosi nopeaan, niin kuin tuntuu nykyään vähän joka kuukausi menevän. Mutta suurin syy tammikuun katoamiselle on se, että palasin työelämään reilun 4,5 vuoden kotona olon jälkeen. Joulukuun viimeinen viikko oli tuskainen. Ahdisti ja suoraan sanottuna vitu**i. Ei kiinnostanut töihin paluu yhtään. Sen tiesin että pojilla menee päiväkodissa hyvin, joten sitä ei tarvinnut stressata. Oma kiinnostus työntekoon olikin sitten nolla. Mutta nyt on sitten kuutisen viikkoa työtä takana, ja kyllähän se tuossa menee. On ollut kyllä tosi raskasta, kun mieskin on ollut työmatkalla reilu kolme viikkoa. No tällä viikolla on ollut neljä päivää vapaata, joten on saanut ladata akkuja. 
Mutta se että mikä minusta tulee isona, niin ei ratkennut 4,5 vuodessa. Mietinnät jatkuvat!

Toukokuussa tulee kaksi vuotta siitä kun muutettiin. Ja muuton jälkeen oli vain tyytyväinen kun ympärillä oli tilaa, eikä uudet huonekalut kiinnostaneet yhtään. Nyt on pikkuhiljaa ruvennut tekemään mieli sisustaa ja laittaa kotia. Kun alkaahan tää talo olemaan jo 100% valmis (ja ekat seinät sais jo maalata uudelleen...) Alennusmyynnistä bongasin edullisesti Riviera Maisonin sivupöydän ja se sopisi kuin nenä päähän uuden nojatuolini kanssa. On vaan kova homma pitää pojat pois pöydän kimpusta. Metallista pöytää kun olisi kivan
 naputella yms.

Loviisan Aitasta kävin hakemassa ennen joulua kuistille naulakon poikien takeille. Ei 
tarvitse aina mun olla laittamassa niitä eteisen henkarikaappiin.


On ollut ylettömän kurja talvi, taas. Vähän on luistelujäitä ollut, mutta pulkkailemaan on päässyt vain pari kertaa, ja silloinkin lunta oli liian vähän. Mutta lumeton talvi tekee sen, että sitä tulee jo tammikuussa käveltyä puutarhassa ja mietittyä mitä mihinkin laittaisi kasvamaan. Myönnetään myös että tein äsken jo ensimmäisen kasvitilauksen kevääksi. Alkaa sormet taas syyhytä. Mikään siemenistä kasvattaja en oo, ainakaan vielä. Joten odottelen sitä hetkeä että luonto rupeaa heräilemään kevääseen.